Vuoden 2019 parhaat

Vuotta 2019 on jäljellä enää muutama hassu päivä. Ja mikä vuosi tämä onkaan ollut! Uskallan sanoa, että tähänastisen elämäni parhain, ja syitä siihen on monta. Yksi niistä on tietenkin ylitse muiden, sillä mikään ei voita tätä ihanaa arkea äitinä. Mutta edetäänpä aikajärjestyksessä:

Vietin vuoden alusta muutaman kuukauden töissä ennen äitiyslomani alkamista. Töihin löytyi ihan uudenlainen merkitys ja into, kun työnkuvani oli vaihtunut kokonaan vegaaniseksi. Suunnittelin ja toteutin vegaanisia brunsseja, ja koin niiden kautta valtavaa onnistumista ja iloa. Sain paljon hyvää palautetta ja nautin työstä - ja työstä nauttiminen oli ollut kateissa tätä ennen jo jonkin aikaa. Moni epävegaanista työtä tekevä vegaani varmasti tunnistaa tämän tilanteen!

Päivä ennen synnytystä! Jaksoin touhuta valtavan vatsan kanssa kaikenlaista ihan viimeiseen asti, mikä tuli vähän yllätyksenä, mutta positiivisena sellaisena!

Opiskelin kevättalvella kondiittorin opintoni loppuun. Raskausvatsa oli jo aika valtava ja välillä väsytti kovasti, mutta oli ihana viettää monta iltaa viikossa leipoen kakkuja, leivoksia, pikkuleipiä sun muita. Opiskelu oli työelämään verrattuna leppoisaa ja ihanaa vaihtelua, ja olen todella iloinen, että päätin lähteä opiskelemaan lisää monen työvuoden päätteeksi.



Synnytys oli kivulias kokemus, ja synnyttäessä sanoinkin että onneksi tätä ei ole pakko tehdä enää koskaan uudestaan, jos ei halua. Heti synnytyksen jälkeen tosin totesin että menipä toisaalta tosi hyvin, kyllähän tämän voisi uudestaankin kokea! Synnytin ammeeseen, ja se oli kyllä kivunlievityksenä tosi hyvä vaihtoehto.

Vuoden ehdoton kohokohta oli vauvamme syntymä toukokuussa. Pelkkä synnytys oli itsessään jo upea kokemus, enkä olisi ikinä voinut uskoa, että synnytys voi mennä niin ihanasti ja toiveiden mukaisesti. Päivän aikana sattui kyllä myös vastoinkäymisiä, esimerkiksi kotona kivunlievityksessä käytetty kauratyyny paloi mikrossa ja suihkusta loppui lämmin vesi. Näistä (ja perkeleellisestä kivusta!) huolimatta synnytys jäi mieleeni kauniina, positiivisena kokemuksena, jota muistellessa hymyilyttää. Ja joka päivä hymyilyttää tuo pieni poika, jonka kanssa saamme nyt elää ja oppia.

Vauvajoogassa meidän pienokaisen kanssa.

Äitiys ja arki vauvan kanssa on sekin ollut paljon parempaa kuin uskalsin haaveilla. Olen pitkään tiennyt haluavani äidiksi, mutta en todellakaan tiennyt, miten ihanaa se on. Rakastan kotiäitiyttä, rakastan sitä mitä kaikkea se mahdollistaa ja rakastan viettää päivät tiiviisti yhdessä vauvan kanssa. Meidän arkemme on tänä vuonna kulunut mm. vauvajoogassa, lorutuokioissa, ystäviä nähden, kahviloissa ja ravintoloissa, sateenkaariperhetapaamisissa, siellä täällä matkustaen, ja ennen kaikkea viettäen välillä vilkkaita ja välillä vähän väsyneitäkin päiviä kotona. Uskon, että arki vauvan kanssa muotoutuu sen näköiseksi, minkälaisia persoonia vauva ja vanhemmat ovat. Ei ole mitään valmista muottia, vaikka paljon tietynlaisia tarinoita vauvavuodesta usein kuuleekin.



Saimme matkustaa tämän vuoden aikana paljon. Alkuvuodesta Dubliniin vielä ennen vauvaa, ja vauvan synnyttyä olemme käyneet usemman reissun. Olemme matkanneet autolla ja junalla Suomessa, autolla Luulajaan Ruotsiin, laivalla Tallinnaan ja lentäen Gran Canarialle. Kanarianloma oli niin ihana! Oli upeaa matkustaa viisikuisen vauvan kanssa lämpimään, maistella yhdessä paikallisia hedelmiä ja tajuta, ettei vauva todellakaan ole este edes ulkomaanmatkailulle. Hän oli vain yksi innokas, lomasta nauttiva perheenjäsen lisää reissussa mukana. Tänä vuonna lensimme lentokoneella kaksi kertaa - ja olemme Kirpun kanssa pohtineet, pitäisikö jatkossa tehdä vain yksi lentomatka vuodessa.

Vuoden positiivisiin lukeutua myös tämä: meidän koirat otti vauvan todella hyvin ja rauhallisesti vastaan, ja yhteiselo on sujunut kaikin puolin hyvin! Koiristamme nuorin, Pihka, sairastui loppuvuodesta vakavasti, mutta parantui lääkityksen myötä verrattain nopeasti entiselleen.


Tänä vuonna perustimme Kirpun kanssa myös vegaanisen lukupiirin, joka on ollut aivan ihana juttu! Jokainen lukupiiriläinen tuo tapaamisiin vegaanista syötävää nyyttärimeiningillä, mikä tarkoittaa että joka kerta on monta uutta maisteltavaa herkkua jaettavana. Suosittelen tällaista lukupiiriä kyllä kaikille kirjoista ja ruoasta innostuneille!



Vuoteen mahtui siis monta mahtavaa, suurta asiaa, mutta parasta kaikista on kyllä ollut se, minkälaiseksi meidän perheen arki on tänä vuonna muovautunut. Tuntuu monelta kantilta, että olen löytänyt paikkani ja tarkoitukseni tämänhetkisessä elämässä. On tosi hyvä fiilis jatkaa tulevaan vuoteen tietäen, että takana on huippuhyvä vuosi, ja että seuraavalla on tarjottavanaan varmaan vähintään yhtä hyvää. Kun löytää omanlaisensa arjen, elämästä tulee jotenkin kevyttä ja nautinnollista. Ja tästä vuodesta minä todellakin olen nauttinut.


PS. totta kai täytyy listata myös vuoden 2019 parhaat reseptini! Tässä on TOP5-lempireseptini (ei lempijärjestyksessä! ei näistä voi valita!), jotka jaoin blogissa tänä vuonna:


Ei kommentteja