Vauvan vappudonitsit

Koko perheen vappuresepti on tässä! Uunissa paistetut, sokerittomat vappudonitsit on tehty vauvat mielessä pitäen, mutta saat näistä tarjottavaa koko perheelle, kun kuorrutat osan donitseista aikuisten mieltymyksiä ajatellen. Mutta parasta on, että nyt perheen pienimmätkin voi ottaa huoletta mukaan vappuherkutteluun. Sitä paitsi donitsi on muodoltaan ihan täydellinen herkku sormiruokailuun! Nämä donitsit ovat todella pehmeitä, kuohkeita ja ihanan kevyitä, en olisi uskonut että tällainen rakenne on mahdollista kokonaan ilman sokeria!


Kotitekoinen Ben & Jerry's Peanut Butter & Cookies -jäätelö

Vaniljajäätelöä, jonka seassa on suklaakeksipaloja ja maapähkinävoiraitoja... kuulostaa herkulliselta! Ja tutulta, eikö? Kyseessä on nimittäin Ben & Jerry's Peanut Butter & Cookies -jäätelön kotitekoinen versio! Uskallan väittää, että vähintään yhtä hyvä, ja litrahinnaltaan melkein neljä kertaa halvempi. Valmistus tapahtuu ilman jäätelökonetta tai tarvetta sekoitella jäätelömassaa kesken pakastuksen. Joko sain sinut kiinnostumaan?

Muistoja raskausajalta

En voi uskoa, että siitä on lähestulkoon vuosi kun olin raskaana! Siis viimeisimmilläni, touhusin valtavan vatsani kanssa kaikenlaista, haaveilin kohta syntyvästä vauvasta ja samalla ikävöin jo ennakkoon kohta taakse jäävää raskausaikaa. Kun nyt mietin raskauttani, olen yhtä aikaa onnellinen ja vähän haikein mielin. Ensiraskauden kokee vain kerran, ja vaikka se kaikkine kipuineen ja oikkuineen oli myös toisinaan raskasta, oli se myös taianomaista aikaa. Olen saanut toiveita että kirjoittaisin raskaudestani, joten nyt päätin toteuttaa sen. Nämä perhekuvat on muuten otettu noin kuukausi ennen vauvan syntymää. Tuo musta mekko ei anna oikeutta vatsan todelliselle koolle!




MIELITEKOJA RASKAUSAIKANA

Sitrushedelmät. Aloin himoita niitä heti raskauden alussa, ja siihen varmasti vaikutti raskauspahoinvointi ja oksentelu, jota kesti ensimmäiset kolme kuukautta, siis joka päivä! Sitä puolta raskaudesta en todellakaan kaipaa. Sitrushedelmähimoissani söin myös greippejä, joista en yleensä pidä, ja joita en kyllä ole sittemminkään syönyt. Mutta silloin upposi greipit, appelsiinit, mandariinit, sitruunavesi... Ravasin yhtenään lähikaupassa hakemassa niitä!

Kahvi. Raskauden ensimmäiset kaksi viikkoa join kahvia muutaman kupin päivässä, kunnes yhtäkkiä pelkkä kahvin haju alkoi etomaan. Kahvinjuonti loppui kuin seinään, ilman sen kummempia sivuvaikutuksia, tai ehkä ne kaikki sekoittuivat raskauspahoinvointiin. Olin aikaisemmin yrittänyt vähentää kahvinjuontia ja se oli tuntunut aina todella haastavalta, nyt en kärsinyt perinteisestä pääkivusta ollenkaan. Muistan kun kerran yritin käydä ostamassa teetä kahvilasta, mutta kahvipavut haisivat siellä niin voimakkaasti, että oli pakko kääntyä takaisin ja jättää tee ostamatta.

Roskaruoka. Sitrushedelmäkauden jälkeen aloin himoita Mäkkärin ja Hesen ruokaa, ja tässä vaiheessa nälkä oli valtava ja jatkuva ja himoitsin suolaista ja rasvaista ruokaa vähän väliä. Kerran söin kotona kunnon ruoan ja lähdin heti sen jälkeen ajamaan kouluun - siis 20 minuutin matkan - kun kesken kaiken iski hirveä pahoinvointi ja nälkä. Pysähdyin välissä Heburgeriin syömään soijatortillan ennen kuin jatkoin matkaa kouluun, reippaasti myöhässä.

Hedelmät. Jännä että nämä kaudet menivät sykleittäin, mutta kun olin aikani himoinnut roskaruokaa, himoitsin ja söin paljon hedelmiä. Mitään muuta kummallista ei tapahtunut mieliteoilleni, enkä monen muun tavoin haaveillut oudoista ruokayhdistelmistä.

Moni on kysynyt, tuliko mielitekoja eläinperäisiin ruokiin, ja ei kyllä tullut! Tiedän kyllä vegaaneja, jotka ovat alkaneet himoita lihaa tai maitosuklaata raskauden aikana, mutta en itse kokenut sellaista. Muutenkin mielihalut tuntuvat olevan hyvin vaihtelevia ihmisestä riippuen, eivätkä kaikki edes koe niitä. 

JATKUVA NÄLKÄ

Kun raskauden ensimmäinen kolmannes oli ohi - eli kolme kuukautta tauotonta oksentelua 1-5 kertaa päivässä - saapui loppuraskauden seuraksi loputon, jatkuva nälkä. Siis siinä määrin, että huolehdin ja pakkasin jopa synnytykseen mukaan eväitä, koska ajattelin että sairaalan tarjoama ruoka ei varmaan tule riittämään. Kuljetin raskausaikana aina välipaloja mukana laukussa, söin mahdollisimman säännöllisesti ja pelkäsin saavani raskausajan diabeteksen kaikesta syömisestä ja muutenkin, meillä on suvussa diabetestä. En onneksi saanut! Testin jälkeen uskalsin syödä rennommin, siis niin etten enää stressannut pilaako syömäni kakkupala vauvan vai ei. Ei pilannut, tietenkään.



Tämän suloisen ketunpojan vatsaani maalasi Riina Laine.

OIREET JA KIVUT

Pahoinvointi, oksentelu, liitoskivut, alkuraskauden väsymys ja jatkuvat päiväunet, vaikka yöllä nukuin 10 tuntia - koin ne kaikki, ja varmasti paljon muutakin, jonka olen jo unohtanut! Tuntuu vähän uskomattomalta, mutta vaikka oli vähän kaikenlaisia vaivoja, elin silti ihan normaalia ja aktiivista elämää. En ollut koskaan niin kipeä, että olisi pitänyt jäädä kotiin makaamaan. Halusin käydä kaikkialla, ja niin kävinkin. Opiskelin, tein vähän töitä, näin ystäviä, kävin ravintoloissa, teatterissa, ulkomaanmatkoilla, lenkkeilin, järjestin pop up -kahvilan pari kuukautta ennen vauvan syntymää ja vielä synnytystä edeltävänä päivänä kävin appivanhemmilla kylässä ja samalla kauppareissulla. Silti mietin, että miten raskaus kaikkine oireineen onnistuu uudestaan sitten, kun on huolehdittavana jo yksi vilkas lapsi? Nyt pystyin levähtämään ja huolehtimaan vain itsestäni aina tarpeen tullen. Entä sitten kun taas oksentelen pitkin päivää ja meinaan kuolla väsymykseen, mutta Tiitiäinen vaatii leikkiseuraa, vaipan vaihtoa ja vahtimista jatkuvasti? Jännittää nähdä, jos ja kun saamme toisen lapsen. (sormet ristiin!)

3 ASIAA JOILLE ITKIN

1. Koiravideot. Halailin omia koiriani samalla kun vollotin erilaisille koirienpelastus-videoille sängyllä maaten.
2. Lauri Tähkän kappale Sinä olet minun. Tämä kohta sai minut ulvomaan joka kerta, ja jostain syystä kuuntelin laulua todella usein:

"Ja varmista että hän käsittää / mitä hän varasti taas
Palasen kauneinta elämää / tuli näin tuhoamaan
Ja katsokin että hän tajuaa / ettei mun kotiini voi
Murtautui kuinka haluaa / ja ryöstää mun rakkainta pois"

En ollut itse menettämässä ketään, mutta itkin kaikkien niiden puolesta, jotka menettivät. Olisin varmaan voinut kuunnella myös iloisempia kappaleita, mutta jostain syystä en tehnyt niin.

3. Mulanin kappale I'll make a man out of you. Siis tämä on biisi, josta pidän, ja jota Kirpun kanssa aina hoilaamme yhdessä, mutta raskausaikana pillahdin itkuun aina tässä kohtaa:

"Time is racing toward us
till the Huns arrive
Heed my every order
and you might survive"

En edes tiedä mitä sanoa tästä. Itketti vaan hirveästi joka kerta, kun mietin niiden piruparkojen selviytymismahdollisuuksia sodassa.




LIIKUNTA RASKAUSAIKANA

Youtubesta löytyy tosi hyviä joogavideoita raskausajalle, ja tein niitä pitkälle raskauteen hyvillä mielin ja voiden hyvin, kunnes yhtäkkiä aloin oksentamaan jo parin minuutin joogaamisen jälkeen. Joogaaminen loppui siihen, mutta jatkoin uimista ja kylpylöissä käymistä, se tuntui hyvältä loppuraskaudessakin, jolloin vatsani oli jo ihan valtava. Tämän lisäksi lenkkeilin koiriemme kanssa tavallisesti, loppuajasta tosin todella rauhalliseen tahtiin. Pihka jopa oppi sovittamaan askeleensa omiini, se aina tallusti rauhallisesti kanssani lenkillä, eikä pitänyt mitään kiirettä, toisin kuin tavallisesti. 

TÄTÄ IKÄVÖIN RASKAUDESSA

Sitä ihanaa, isoa vatsaa. Tunsin oloni aina mukavaksi ison raskausvatsan kanssa, vaikka lopulta se kävi raskaaksi ja hankaloitti liikkumista. Mutta olihan se ihana! Ikävöin myös vauvan liikkeitä vatsassa, sitä miten joskus painoin kämmeneni vatsalleni tai kutittelin ihon läpi tuntuvia vauvan muotoja ja hän vastasi painamalla kätensä lujasti kättäni vasten. Etenkin loppuraskaudessa oli lukuisia hetkiä, kun makasin sängyssä kädet vatsallani ja juttelin ja lauloin vauvalle, ja hän vastasi liikkeillä. Raskaus oli ihanaa ja toivon todella kokevani sen uudestaan.

Millainen kokemus raskaus oli sinulle? Kokisitko sen mielellään uudestaan?




Ps. Urbaani vegenda löytyy myös Instagramista ja Facebookista!

Vegaaniset persikkarahkapullat

Vuoden paras hetki leipoa rahkapullia on nyt! Persikkarahkapullat ovat ihana lisä mihin tahansa viikonloppuun, mutta etenkin pääsiäiseen. Sitruunainen ja pirteä täyte on alunperin persikkarahkapiirakkareseptistäni, ja se istuu loistavasti näihinkin pulliin.


Vegaaninen kinderpiirakka

Vuosia blogimaailmaa ja kotileipureita hurmannut kinderpiirakka onnistuu täydellisesti myös vegaanisena! Kaiken lisäksi näyttävä ja nätti kinderpiirakka on helpompi valmistaa, kuin saattaisit kuvitella. Tämä herkku kannattaa ehdottomasti lisätä tämän vuoden pääsiäispöytään!