Kirjoitettu 2019
Valmistuin viime keväänä kondiittoriksi, juuri ennen kuin poikamme syntyi. Suoritin kondiittoriopinnot vegaanisesti, ja olen saanut Instagramin puolella ja sähköpostiin paljon kysymyksiä aiheeseen liittyen. Nyt kun kesä alkaa olla lopuillaan ja koulut ovat taas alkamassa, ajattelin että olisi hyvä ajankohta kertoa opinnoistani ja inspiroida muitakin, jotka haaveilevat vegaanisesta urasta leivonnan parissa.
Tehdäänpä tämä aluksi selväksi: Suomessa ei ole (vielä) vegaanista opinahjoa, josta voisi valmistua leipuri-kondiittoriksi (tai näistä toiseksi) tai kokiksi, vaan opinnot täytyy suorittaa tavallisissa ammattikouluissa, ja on täysin oppilaasta ja opettajasta kiinni, onnistuuko se vegaanisesti.
Kerron ensin omasta taustastani ja opiskeluistani, sen jälkeen annan vinkkejä sinulle, joka haluat tehdä ruoasta itsellesi ammatin, ja pysyä vegaanina. Blogitekstistä löydät myös kuvia kouluvuoteni varrelta.
Olen aikaisemmalta ammatiltani kokki, ja tehnyt ruokaa sekä leiponut työkseni jo monta vuotta. Opiskelin hotelli- ja ravintola-alalla ollessani sekasyöjä, ja työskentelin ravintoloissa vuosia sekäsyöjänä ja sittemmin kasvissyöjänä. Ryhdyttäni vegaaniksi jatkoin vielä työskentelyä perinteisen leivonnan ja ruoanlaiton parissa, mutta opiskelin vapaa-ajalla vegaanileivontaa yrityksen ja erheen kautta. Kävin raakakakkukurssin Turun silloisessa Puressa (nykyinen Powau), mutta koska leivonta vehnän ja sokerin kanssa on mielestäni paljon palkitsevampaa kuin ns. terveellinen leivonta, jatkoin leivontakirjojen ja -blogien parissa. Kun onnistumisia alkoi tulla, alkoivat tutut kysellä vinkkejä ja reseptejä vegaanileivontaan, ja silloin minä ja Kirppu aloitimme tämän blogin. Blogi onkin ollut omiaan motivoimaan leipomaan koko ajan lisää entistä monipuolisemmin!
Jossain vaiheessa alkoi olla selvää, että leipominen kiinnosti minua paljon enemmän kuin ruoanlaitto. Jahkailin erilaisten mahdollisuuksien kanssa kun mietin, mihin suuntaan haluaisin työelämääni viedä. Yhtä aikaa muutin työnkuvani keittiössä vegaaniseksi, hain Stadin aikuisopistoon opiskelemaan kondiittorikisälliksi ja tulin raskaaksi. Siinä oli aika monta upeaa uutta asiaa yhtä aikaa!
Menin ensimmäisenä päivänä kouluun varsinaisesti tietämättä, halusinko ottaa opiskelupaikan vastaan, vai en. Jos saisin suorittaa opinnot vegaanisesti, niin ehdottomasti! Jos en... niin, en ollut ollenkaan varma. Menin infotilaisuuden jälkeen juttelemaan opettajani kanssa ja kerroin toiveestani opiskella vegaanista leivontaa. Kaikeksi onneksi vastaanotto oli yllättävän positiivinen, ja sain luvan tehdä näin, koska:
- minulla oli paljon aiempaa kokemusta leipomisesta - olin valmis ottamaan vastuun reseptien veganisoinnista - olin valmis tekemään viikottaisen tilauslistan opettajalle seuraavan viikon leivoksia varten
Toisin sanoen osallistuin vuoden aikana yhdessä muiden kanssa teoriatunneille, mutta keittiötunnit ja leipomisen tein aina yksin samalla, kun muut työskentelivät ryhmässä. Siis samassa tilassa, saman opetuksen alla, mutta omien muistiinpanojeni ja muokattujen reseptieni kanssa.
Plussat:
- sain käyttää vuoden aikana paljon aikaa reseptikehittelyyn ja -testailuun
- opiskelu oli itsenäistä ja innovatiivista, mistä pidin
Miinukset:
- koska opettajillani ei ollut juurikaan kokemusta vegaanileivonnasta, ei heillä aina ollut vastauksia "missä meni vikaan" -tilanteissa
- koulupäiväni eivät loppuneet kotiin tullessa, vaan jatkoin kotona reseptien muokkaamista ja suunnittelua. Se tosin ei juurikaan haitannut, sillä työskentelin kuoluvuoden aikana vain vähän, joten aikaa oli riittävästi
Suoritin kondiittoriopinnot samalla, kun vauva vatsassa kasvoi, ja tästä syystä valitsin opiskella vain koulussa (koulua oli neljänä iltana viikossa), enkä mennyt työharjoitteluun: raskaus oli ihanaa aikaa, mutta vei myös voimia, enkä halunnut uuvuttaa itseäni. Aikuisopiskelussa oli se hyvä puoli, että näytöt pystyi tekemään joustavasti omaan tahtiin, joten minä tein ne hieman ripeämmin ja valmistuin kaksi kuukautta etuajassa, jotta ehdin saada koulun taputeltua pois alta ennen äitiyslomaa.
VINKKINI SINULLE, JOKA HALUAT OPISKELLA LEIPURIKSI TAI KONDIITTORIKSI VEGAANINA:
(samat vinkit pätevät myös kokkiopiskelijoille)
1. Jos sinulla on aikaisempaa koulutusta ja/tai työkokemusta alalta, opiskelu voi onnistua helpommin. Minä opiskelin vuoden aikuisopistossa, eikä minulla ollut tarvetta monen vuoden peruslinjalle, jossa opetellaan kaikki alusta alkaen.
2. Kysy rohkeasti. Vegaanista kondiittorilinjaa ei Suomessa ole olemassa, mutta voi hyvin olla mahdollista, että opiskelu onnistuu vegaanisesti, jos olet valmis ottamaan ylimääräistä vastuuta ja työskentelemään itsenäisesti.
3. Hyödynnä työharjoittelu. Suomessa on olemassa leipomoita, jotka valmistavat jo paljon vegaanisia tuotteita. Kysy harjoittelupaikkaa sellaisesta yrityksestä. Kerro, että haluat oppia vegaanileivontaa ja varmista, että pääset tekemään nimenomaan vegaanisia tuotteita mahdollisesti tavallisen leivonnan ohella. Työharjoittelija voi harvemmin valita rusinoita pullasta, vaan hänen odotetaan osallistuvan kaikkeen keittiötyöhön aina tiskauksesta ja siivoamisesta monipuolisiin leivontatehtäviin sen mukaan, mitä harjoittelupaikka voi harjoittelijalle tarjota ja mitä harjoittelujakso vaatii koulun puolesta.
4. Harkitse työharjoittelua ulkomailla. Kokonaan vegaanisia leipomoita löytyy niin Euroopasta, kuin kauempaakin. Monissa kouluissa on vaihto-ohjelmia, joihin on mahdollista saada rahoitusta. Minä kävin aikanani Virossa ja Britanniassa työharjoittelussa opiskellessani kokiksi. (Ja Amerikassa, mutta se oli tavallinen vaihto-oppilasvuosi eikä ammatillinen.)
5. Mieti, voisitko opiskella oppisopimuksella leipomossa/konditoriassa.
6. Tee rohkeasti sitä, mihin itse uskot. Minullakin oli vuoden aikana useita opettajia - sain jokaiselle kertoa kurssin alussa erikseen mitä teen ja miksi. Mutta se kannatti. Suhtautuminen oli pääasiassa positiivista.
Ja viimeiseksi:
7. Vaikka et saisikaan opiskella täysin vegaanisesti, mutta haluat tulevaisuudessa tehdä töitä leipomossa/konditoriassa, opiskele silti. Koulussa oppii paljon kaikesta, mikä liittyy keittiössä työskentelyyn. Saat harjoitella, mokata ja oppia uutta. Opit tekniikoita, joita voit soveltaa myös vegaanileivontaan. Pääset käyttämään monipuolisemmin raaka-aineita ja leivontalaitteistoa, kuin mihin kotona olisi mahdollisuus ilman suuria investointeja. Ja voit hyvin todennäköisesti tehdä ainakin osan tuotteista koulussa myös vegaanisesti.
Entä onko vegaanileipureille töitä?
Uskon, että on. Ainakin yrittäjille! Mutta kahviloissa on koko ajan yhä enemmän ja enemmän vegaanisia vaihtoehtoja kahvin kaveriksi. Niitä varten tarvitaan osaavia, ammattitaitoisia ihmisiä tekemään laadukkaita leivonnaisia. Valtaosa paikoista ei luultavasti pysty tarjoamaan täysiä tunteja henkilölle, joka haluaa leipoa vain vegaanista, mutta sekin on loistavaa, jos edes osa työnkuvastasi on vegaaninen. Ehkä se pikkuhiljaa muuttuu täysin vegaaniseksi, niin kuin minullekin kävi ennen äitiyslomalle jäämistä. Ja ehkä Suomeen joku avaa vegaanisen leipomon tai pari sillä välin, kun opiskelet. Tai ehkä sinä olet valmis avaamaan yhden, kun valmistut. Maailma on mahdollisuuksia täynnä! Itse olen tyytyväinen, että lähdin opiskelemaan vaikka tiesin, että jään opinnoista suoraan viettämään vauvavuotta, enkä välttämättä palaa työelämään ihan heti. Sain opiskeluvuodesta paljon irti ja välillä mietin, että olisipa ihana mennä taas kouluun leipomaan lisää!
Jos leipominen on intohimosi, suosittelen koulunkäyntiä lämpimästi!
Heräsikö lisää kysymyksiä? Koitko tämän postauksen hyödylliseksi? Tämä postaus syntyi lukijan toiveesta, joten jos sinulla on postaustoiveita, älä epäröi esittää niitä!
Comments